Kokemukseni Sampola - Summassaari-patikasta

 

Teksti: Seppo Leppänen

Kuvat: Leena Aijasaho

 

Kun ensimmäisiä kertoja kuulin kyseessä olevasta patikasta ja sen 10€ osallistumismaksusuta ajattelin, että patikoikoot rauhassa, en kyllä varmaan maksa 10 euroa siitä, että pompin sauvojen kanssa jossakin Rumpsunperän korvessa. Mutta kun ajankohta läheni, alkoi mielipiteeni hilautua, mutta todella verkkaisesti, siihen suuntaan että olisihan se mukavaa porukassa... Ja kun oikein ajattelin, en oikein iljennyt olla osallistumatta, olinhan ja aijon jatkossakin olla lähes päivittäinen ja joskus yöllinenkin näky taapertamassa sauvojen kanssa pitkin Lanneveden raitteja. Niinpä - summasummarum - soitin edellisenä iltana Summassaareen ja ilmoittauduin mukaan.

 

Heräilin Lauantaiaamuna vasta puolikymmenen hujakoilla - olin viettänyt edellisenä yönä tietokoneen ääressä lähes aamukolmeen. Söin aamupuuron ja lähdin vaeltamaan sauvojen kanssa Sampolaan. Matkaa oli pari kilometriä, joten patikan pituudeksi tuli 22 km. Olin aikonut oikein saunoa ja uida Summassaaressa, mutta tietysti pyyhe ja uimahousut jäivät kotiin "lähtöhötäkässä".

 

Sampolasta patikoimaan lähdettäessä lähdin kuten tavallisesti hiukkasen liian kovaa. Niinpä jalkani olivat jumissa jo ensimmäisen vastaisen jälkeen entisen Ekin-kaupan kohdalla.

 


Kilometrin jälkeen olin jo jälkipään valvojana

 

Niinpä hidastin vauhtiani ja olin jo vajaan kilometrin porukan hännillä. Siinä vaiheessa ajattelin, että olihan jälkipään porukallakin hyvä olla mies turvanaan, jos näet alueella nähty karhu sattuisi...

 

Päästyämme Korvenmäentiellä mäen päälle, oloni alkoi helpottua ja vauhtinikin parantua. Pysyin vaivatta porukan mukana, ja yritin viritellä puheita muiden patikoijien kanssa. Näin kilometrit alkoivat taittua kuin huomaamatta.

 


Tasaiselle päästyäni, Alkoi oloni parantua ja vauhti lisääntyä.

 

Ensimmäiselle tankkauspaikalle tultuani olo oli ihan hyvä. Jalat olivat "avautuneet". Tein päätöksen etten viivy tankkauspaikoilla kovin pitkään, näin jalkani pysyvät vetreinä. Tämä olikin viisas päätös.

 

Toiselle tankkauspisteelle, Haarasenmäelle (10 km) tullessani tiesin lenkin nousujen olevan ohi ja loppu olisikin "laskettelua". Lisäksi täällä oli tarjolla kahvia, joka maistui tosi hyvälle.

 

Siitä sitten kahvin, suklaapatukan ja muutaman suolakurkkuviipaleen jälkeentaipaleelle ripeästi. Nyt alkoi laskuvoittoinen metsäautotie osuus. Aurinko porotti tosi lämpimästi. Tunnelma oli suorastaan niiden olemattomien pilvien päällä. Ajatella millaisen elämyksen sain, JA VAIN 10 EUROLLA.

 

Viimeiselle tankkauspaikalle tultaessa, saimme avattua nenämme karjanlannan väkevästä hajusta. Tämä toi mieleeni muistoja lapsuudesta - olenhan näet maatalon poika.

 

Viimeinen neljännes oli pyörätietä ja pari viimeistä kilometriä päällystettyä maantietä. Patikan vaikein osuus on epäilemättä Summassaaren sillalta itse maaliin Summassaaren pihaan. Tämän tiesi jo aikaisemmilta vuosilta, olen näet osallistunut parina aikaisempana vuonna Äänekoski - Summassaari patikkaan.

 

Maaliin tultuani lahestyin matkan ehdotonta huipennusta. Raahauduin Summassaaren baaritiskille ja ilmoitin juhlallisesti - ISO KEPPANA KIITOS!!!

 


VOI POJAT, ETTÄ ON HYVÄÄÄÄÄ.....

 

Minulla oli myös sykemittari mukanani ja sen lukemat oli seuraavanlaiset:


Lopuksi oli kiva keinua naapurin rouvien kanssa...

 

Lopuksi haluan kiitää järjestäjiä: Lanneveden Sampo -nuorisoseuraa, Kiimasen Savua ja kuntokylpylä Summassaarta hyvistä järjestelyistä. Eiköhän oteta uusiksi ensivuonna ja oikein isolla joukolla. Sää suosi meitä, Elämys oli mahtava ja ajatelkaa -VAIN 10 EUROLLA.